Kesä tekee tuloaan. Siivosin tänään uudelleen parvekkeen, pääsiäisen aikoihin siivosin ensimmäisen kerran. Yhden kukankin laitoin tänään ulos ja pari pitäisi vielä hankkia. Ja joku kiva matto lattialle, sitten tuo olisi täydellinen. Kävin lapseni luona pikaisesti ja loppupäivä on mennyt vain oleskellessa. No, vapaapäivähän tämä on ja vielä kolme edessä. Ajattelin huomenna pyöräillä ystävättären luokse kylään tekemään pihatöitä. 

Viime syksyinen deitti pelaa jotain peliä kanssani ja nyt en enää ota yhteyttä itse ollenkaan. En jaksa enää hänen ajatuksen juoksuaan ja käytöstä. Yhtenä päivänä hän on aktiivinen viestittelemään ja toisena tulee kylmä rätti vasten kasvoja. Tylyjä, töksähteleviä viestejä, joista itse tulen vain hämmentyneeksi. Miksi viestittää, jos se ei kiinnosta? Muutenkin olen huomannut, että sävy viesteissä on muuttunut muodolliseksi ja tulee sellainen olo, että hän kirjoittaa kohteliaisuuttaan. Hän ei kysy minulta mitään, hän ei ole kiinnostunut minun ajatuksista tai toiveista. Minä en tiedä mitä hän haluaa. Kaverin? Kumppanin? Seksiä? Mihinkään edellä mainituista ei tällä tyylillä ole mahdollisuuksia, joten miksi hän edes vaivautuu. Jos tulee enää yksikään viesti häneltä, nostan kissan pöydälle ja kysyn. Muutoin tämä on osaltani taputeltu. En vain jaksa enää pelata näitä kummallisia pelejä, joiden säännöistä minulla ei ole hajuakaan. 

Viime viikolla tein tyhjän profiilin deittisivulle ihan vain mielenkiinnosta. Halusin katsoa onko uusia ihmisiä tullut sovellukseen. Minuun otti yhteyttä ex-avokkini kaveri. Paljastin heti alussa henkilöllisyyteni hänelle ja viestittelimme pitkät pätkät. Vaihdoimme kuulumisia omasta ja lastemme elämistä. Puhuimme parisuhteen löytämisen vaikeudesta ja siitä mitä kumpainenkin odottaa/toivoo suhteelta. Oli mukava jutella jonkun miespuolisen kanssa noin helposti hankalistakin asioista. Helppous varmasti johtui siitä, että toistemme taustat tiedämme. Kun löytäisikin jonkun ihmisen, jonka kanssa on yhtä helppoa ja mutkatonta jutella. Sellaisen tavallisen ja täysipäisen, niinkuin hän on. Harmi, että meidät yhdistää yksi ihminen ja täten mahdollisuudet ovat vähissä. Kohtalon ivaa. 

Toinen isommista lapsista tulee luokseni kahden viikon päästä. Ihana nähdä pitkästä aikaa hänet. Äitienpäivänä soittelimme videopuhelun isompien lasten kanssa ja siinä puhelin aikana huomasin että minulla on suunnaton ikävä heitä. Olisi niin ihanaa viettää koko porukalla aikaa ja jutella. Kesällä menen kummankin luona käymään, jollei jotain isompia muutoksia ja rajoituksia tämän Koronan vuoksi tule. 

Nyt Netflixin pariin sohvan uumeniin. Huomenna pitkä pyörälenkki edessä, kyllä kelpaa uuden karhealla fillarilla päästellä.