Nyt se on virallisesti alkanut; loma. Tätä olen odottanut hartaasti, ihana kun aamulla voi herätä silloin kun huvittaa. Eli aikaisin, koska unirytmi on takaraivossa. Eilen kävin hoidattamassa kipeää leukaniveltä, nyt toivon että tuo loputon kipu olisi pian historiaa ja voisin taas pitkästä aikaa syödä normaalisti. Toki tuo eilinen rassaus ärsytti entisestään kipua, mutta särkylääkkeet onneksi auttavat. 

Tänään kävin aamulla pyöräilemässä pitkän lenkin upeassa ilmassa. Ja illalla lapsen kanssa tunnin kävelylenkki siihen päälle. Nyt illalla oli vain järjettömän kuuma, hiki valui vaikkei vauhti päätä huimaava ollut. Kello on kohta yksitoista illalla ja ilma ei ole jäähtynyt vieläkään, tuuletin huutaa täysillä eikä sisällä meinaa saada ilmaa viilennettyä. Tukala yö edessä, mutta ei auta valittaa; tämä lysti ei varmasti kauan kestä. Onpahan ainakin ollut lämmin ja aurinkoinen kesä, toisin kuin viime vuonna. 

Viikonloppuna olin ystävien kanssa kuuntelemassa musiikkia ja juhlimassa syntymäpäiviä. Söimme hyvää ruokaa ja viihdyimme. Aivan upean lauantaipäivän vietimme. Tanssimme ja pidimme hauskaa, juttelimme henkeviä ja kohta höpötimme mitä sattuu. Onnistuin osittain polttamaan kasvoni paahtavassa auringossa, mutta äkkiä tuo punainen väri on nyt tasoittunut. 

Entinen mies on pyörähdellyt mielessä nyt päivittäin. En tiedä miksi. Ehkä se uni aktivoi taas mieleni tai sitten minulla on vain liikaa aikaa. Täytyy siis pitää itsensä liikkeessä ja touhussa, niin ei ehdi hedelmättömiä ajatuksia päässään pyörittämään, koska turhaahan se on. 

Huomenna ajattelin käveleskellä aamulla torille kahville. Jospa samalla löytäisin kesähatun itselleni, sellaisen leveälierisen joka suojaisi kasvot ja niskankin pään lisäksi.