Tästä se pyörähtää taas uusi vuosi käyntiin. Mitä tämä tuokaan tullessaan, aika näyttää. Huomenna töihin paluu edessä loman jälkeen. Tuntuu kuin olisin ollut kuukauden poissa vaikka reilun viikon olen lomaillut. Olen saanut levättyä tarpeeksi ja univelat on kuitattu moneen otteeseen, sen verran hyvin että päätä särkee jo liika nukkuminen. Nyt on hyvä päästä normiarkeen kiinni.

Toissa yönä näin omituisen unen. Unessa olivat kaikki entiset mieheni. Jokaisen haukuin yksitellen vuorollaan, jokaiselle osoitin heidän heikkoutensa ja vikansa. Ja kaikki tapahtui tuossa viimeisimmässä asunnossa, jossa oli kaikki niinkuin ennen eroa. Unen lopussa asunto muuttui vanhojen tavaroiden säilytyspaikaksi, jossa kuljin kummastellen. Omituinen, kummallinen uni. Herätessä oli ahdistava olo, mutta se väistyi ja tuli helpottunut olotila vähän ajan päästä. Liekö oli jokin tilin päätös. 

Katsoin äsken televisiosta dokumentin vanhenemisesta. Ohjelmassa oli vanhoja ihmisiä, osa naimisissa, osa leskiä. Kertoivat siitä mitä katuvat eletyssä elämässään. Tekemättömiä asioita, tehtyjä valintoja. Kuinka jotkin asiat toisin tekisivät, jos voisivat. Olenko itse elänyt elämäni niin, etten katuisi joskus tulevaisuudessa valintojani. En ole. Olen tehnyt paljon virheitä, teen niitä edelleen, mutta yritän opetella antamaan itselleni anteeksi. Monessa asiassa pystyn jo olemaan armeliaampi itselleni, eli oikealla tiellä olen. 

Viime vuosi jää muistoihin ahdistavana, tuskallisena musertumisen vuotena. Vuotena jolloin minä murruin täysin, hajosin, ja jouduin kaiken nollasta aloittamaan. Yritin miettiä että oliko tuossa vuodessa edes alkupäivinä mitään hyvää. Oli siinä, elin kuitenkin toivossa että kaikki korjaantuu. Ei korjaantunut, särkyi kylläkin. Toki vuoden loppupuoliskolla valo ja toivo ovat ottaneet vallan. Olen löytänyt jälleen itseni ja opetellut rakastamaan itseäni. Tutustunut itseeni niinkuin uuteen ihmiseen, pitkästä aikaa. Opetellut ottamaan vastuun yksinään kaikesta, opetellut luottamaan omiin kykyihin. Ja huomannut että minä osaan, pystyn, kykenen. Nyt kun ajattelen tulevaa vuotta, oloni on toiveikas ja rauhallinen. Olen valmis ottamaan vastaan kaiken mitä elämä tuo. 

Hyvää uutta vuotta 2018 minulle ja kaikille.